Pääoman tuotto, tuotannontekijätulot ja tuloerot tutkimusperinteessä

Huhtikuun blogini luotaa väitökseeni liittyvää aiempaa tutkimusta. Vaikka juuri otsikossa näkyvien kolmen tekijän välisen suhteen tutkiminen onkin ollut varsin harvinaista—johtuen oletettavasti ainakin osittain suhteen välillisyydestä—on tuotannontekijätulojen jakauman ja tuloerojen välistä suhdetta sen sijaan tutkittu varsin paljon. Blogini on viime- ja tämänvuotiseen osa väitöstäni. Työasiani vievät tällä hetkellä siinä määrin aikaa opiskeluilta, että omaehtoinen, väitökseen suoraan liittymätön kirjoittelu on jäänyt pakostakin vähemmälle. Olen viime aikoina myös pitkälti lukenut, joka näkyy oman kirjoitustahdin hidastumisena.

Uskon, että blogini on kiinnostava tulonjaosta ja tuloeroista kiinnostuneille lukijoille. Se antaa mahdollisesti virikkeitä omalle tutkimukselle, vaikkei perustukaan tyhentävään ja täysin edustavaan otantaan alan kirjallisuudesta ja tutkimusartikkeleista.

Kirjoitus on tuttuun tapaan ladattavana pdf-tiedostona tästä. Pyydän huomiomaan, että se on vielä keskeneräinen, josta osoituksena lukujen perässä olevat merkinnät […].

Kaikkinainen palaute, arvostelu ja ylistys (sikäli kun aiheellista!) otetaan vastaan ilomielin.

Creative Commons -lisenssi
Pääoman tuotto, tuotannontekijätulot ja tuloerot tutkimusperinteessä jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Palkat, voitot ja tuloerot

Tämänkertaisessa kirjoituksessani käsittelen otsikon mukaisesti palkkojen, voittojen ja tuloerojen välistä suhdetta. Vaikka niin usein esitetäänkin, ei ole selviö, että voittojen kasvu suhteessa ansiotuloihin kasvattaisi tuloeroja. Tarvitaankin tietoa siitä, miten tasaisesti ansio- ja pääomatulot jakautuvat, miten suuri osa voitoista jaetaan omistajille pääomatulona ja miten suuri osa niistä pidätetään yhtiöissä itsessään. Näitä kaikkia tekijöitä analysoidaan tulonjakoaineiston pohjalta muutaman eri regressiomallin avulla. Tuloeroja on mitattu ansio- ja omaisuustulojen variaatiokertointen osamäärällä, joka näyttää, miten tasaisesti ne ovat jakautuneet ansio- ja omaisuustulonsaajien kesken.

Kirjoituksen tulokset liittyvät välillisesti tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseeni, jonka otsikko on muuttunut muotoon Pääoman tuotto ja tulonjako Suomessa 1960–2000.  Ne ovat toistaiseksi hyvin alustavia, karkeita ja saattavat sisältää muutamia lapsuksia ja virheitä. Niihin tuleekin suhtautua eräänlaisten ennakkotulosten tapaan. Vaikka tekeillä oleva väitökseni ei sellaisenaan käsittelekään tuloeroja kuin tuotannontekijätulojen jakautumista kahdeksi tulolajiksi, ansio- ja pääomatuloiksi, olen päättänyt kuitenkin ulottaa tarkasteluani myös tuloeroihin, vaikka tutkimukseni tarkoitus ei olekaan tarkastella tuloeroja, hyvinvointia sekä vastaavia tulonjaosta ja tuloeroista seuraavia sosiaalisia aspekteja.

Kirjoitus on ladattavissa tästä pdf-muotoisena tiedostona.

Kaikkinaiset huomiot, arvostelu, kiitokset sekä neuvot ovat tervetulleita!

Creative Commons -lisenssi
Palkat, voitot ja tuloerot jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com.

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , , , | Yksi kommentti

Pääoman tuotto ja tulonjako Suomessa. Miten tilastollinen yhteys voidaan selvittää

Vuoden viimeisessä blogissani esitän alustavia laskelmia pääoman tuoton ja tuotannontekijätulojen jaon välisestä suhteesta Suomessa 1960–2010-luvulla. Hypoteesinani on tulevaa väitöstutkimustani Pääoman tuotto ja tulonjako Suomessa 1966–1992 laadittaessa ollut, että pääoman keskimääräinen, voiton suhdeluvulla mitattu tuotto selittää tuotannontekijätulojen jakautumisen ansio- ja pääomatuloiksi. Mitä korkeampi tämä tuotto on, sitä korkeammaksi pääomatulojen suhde ansiotuloihin on arvioitu, ja toisin päin. Blogista nähdään, ettei tämä hypoteesi pidä välttämättä paikkansa—ei ainakaan ilman muutamaa mutkaa matkassa.

Esiteltävät regressioanalyysien tulokset ovat varsin karkeita ja vaativat vielä tarkennusta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti jonkin verran kirjoituksen luettavuuteen ja kiinnostavuuteen; onhan hyvin jäsenneltyä kirjoitusta mukavampi lukea kuin tekstiä, joka hakee vielä muotoaan. Uskon silti, että tulokset ovat siinä määrin kiinnostavia, että niistä on iloa tulonjaosta ja taloushistoriasta sekä taloustieteestä kiinnostuneille. Lisäksi kirjoituksessa näytetään melko tarkasti, miten valittuja staattisia ja dynaamisia analyysimenetelmiä on sovellettu. Kaikkinainen arvostelu, kannustus ja huomionti on tervetullutta.

Blogiteksti on ladattavissa tuttuun tapaan pdf-tiedostona tästä.

Creative Commons -lisenssi
Pääoman tuotto ja tulonjako Suomessa. Miten tilastollinen yhteys voidaan selvittää? jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com.

Kategoria(t): Ei kategoriaa, Käytäntö | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Laadun ja määrän vastakkainasettelun keinotekoisuudesta

Marraskuun kirjoituksessa ruoditaan laadun ja määrän välistä vastakkainasettelua yhteiskuntatieteissä. Kuten vaikkapa sosiologiaa tai valtio-oppia lukeneet tietävät, vallitsee niissä varsin pitkälle mennyt koulukuntajako laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien välillä. Kirjoituksessa esitän, että tämä jaottelu kumpuaa tieteellisestä työnjaosta ja tieteenperinteiden taipumuksesta tuottaa hyvin tietyntyyppistä tietoa sen sijaan, että todellisuutta pyrittäisiin lähestymään eri menetelmiä käyttäen. Lisäksi se kumpuaa virheellisestä ymmärryksestä, jonka todellisuutta voidaan jaotella laadullisesti ja määrällisesti. Keskeinen argumentti kirjoituksessa on, ettei laadun ja määrän välillä ole mitään todellisuudessa esiintyvää vastakkainasettelua, vaan jaottelu on ennen kaikkea ihmismielen tuotetta, joka uusintuu tieteenperinteessä ja -aloilla. Samalla jako ”koviin” ja ”pehmeisiin” tieteenaloihin luo tiedeyhteisössä hierarkiaa, joka heijastelee jossakin määrin työnjaon hierarkiaa muussa yhteiskunnassa. Kirjoituksessa esitettään muutamia esimerkkejä siitä, miten laadun ja määrän vastakkainasettelun kaltaiset, keinotekoiset eronteot vaikuttavat tiedon tuotantoon ja siten todellisuuden ja menneisyyden ymmärtämiseen.

Päivitys 2.12.2016: olen muovannut paria ajatusvirhettä sekä tehnyt pari pientä lisäystä.

Kirjoitus on tuttuun tapaan ladattavissa pdf-tiedostona tästä (pävitetty 2.12.2016).

Kaikenlaiset rakentavat kommentit, arvostelut ja parannusehdotukset, jopa kehut, ovat tervetulleita!

Creative Commons -lisenssi
Laadun ja määrän vastakkainasettelun keinotekoisuudesta jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com

Kategoria(t): Teoria | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Verotus ja pääoman kasvu: palautevaikutuksen jatkotyöstöä

Lokakuun kirjoitukseni täydentää aiemmin elokuussa julkaisemaani tekstiä sen teoriaa täsmentäen, virheitä oikoen sekä tuoden mukanaan hieman lisää empiriaa. Olen syys–lokakuun aikana ollut verraten kiireinen muiden kuin opinto- ja tutkimusasioiden parissa, joten en pystynyt tuottamaan syyskuulle omaa kirjoitustaan saati päivittämään aiempaa, elokuista palautevaikutustekstiäni nyt tehtävällä tavalla. Kuten siis alkusyksystäkin, myös tällä kertaa käsitellään sitä, miten veropolitiikka voi vaikuttaa tulevaan pääomanmuodostukseen, voittoihin sekä kasvunopeuteen.

Vaikkei tässä esitettävä teoretisointi sekä empiria sellaisenaan päätyisikään tuloillaan olevaan väitöstutkimukseeni, muodostanee se tulevaisuudessa oman, kiinnostavan tutkimuskohteensa. Sen merkittävyys väitökselleni perustuu siihen, missä määrin veropolitiikalla, eritoten varausjärjestelmällä, voidaan katsoa vaikutetun pääoman keskimääräistuottoon Suomessa 1960–90-lukujen aikana, miksei aiemminkin. Kuten kirjoituksessa todetaan, voi julkinen valta harjoittamallaan politiikalla itse asiassa jopa hidastaa pääoman keskimääräistuoton laskua ja siten lopulta kansantuotteen kasvunopeuden loiventumista. Tämä ei tarkoita, että näin on välttämättä kuitenkaan käynyt.

Kirjoitus on vielä suurelta osin jäsentymätön, eikä sitä tule lukeakaan valmiina tuotoksena. Jätän sen lukijoiden arvioitavaksi kuitenkin nykytilassaan niin ansioineen kuin erheineenkin. Kaikenlaiset huomiot, arvostelu ja kiitokset ovat tervetulleita!

Pdf-muotoinen teksti on ladattavissa tästä.

Creative Commons -lisenssi
Verotus ja pääoman kasvu: palautevaikutuksen jatkotyöstöä jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com.

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Veropolitiikka, palautevaikutus ja pääoman tuotto

Keskeneräisen julkaisemisessa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää raakilemaisen ja luonnostelmanomaisen julkaisemisessa on aikarajoista kiinni pitäminen sekä työn säännöllisenä pitäminen. Huonoa taas luonnollisesti se, ettei kaikkea ole millään saatettu siihen kuntoon kuin olisi muutoin voinut, sillä kuuluisalla ”paremmalla ajalla”. Näin elokuun lopussa julkaisen hyvin luonnostelmanomaisen kirjoituksen, joka on omalla tavallaan ensiaskel verraten pohtimattomalla (ainakin omalla kohdallani!) aihealueella. Kirjoituksessa pohditaan, miten veropolitiikka voi vaikuttaa pääoman tuottoon ja kasautumiseen, sen kasvuun. Olen hyvin varma, että tulen täydentämään tätä kirjoitusta vielä tulevina viikkoina, jahka löydän aikaa sen hiomiseen ja laajentamiseen. Toivon kuitenkin, että se on tällaisenaankin kiinnostavaa luettavaa ja antaa aihetta pohdinnoille.

Kirjoitus on pdf-muotoinen ja ladattavissa tämän linkin takaa.

Creative Commons -lisenssi
Veropolitiikka, palautevaikutus ja pääoman tuotto jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com.

Kategoria(t): Teoria | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Lisää pääomatuotosta

Heinäkuun lopun blogini laajentaa kesäkuussa julkaisemaani luonnosta. Blogissa täsmäytetään käytettyjä käsitteitä, esitetään uusia laskumenetelmiä sekä korjataan jotakin luonnosvaiheen lapsuksia. Nämä liittyvät m.m. käytettyjen laskumenetelmien yhtälöihin. Kiinnostavinta mainituissa lisäyksissä on nähdäkseni ns. uuden pääoman tuoton laskennan esittely sekä voittomarginaalin ja -asteen eron ruodinta. Kuten sanottua, olen lisäksi pyrkinyt panostamaan oikeakielisyyteen ja käsitteelliseen täsmällisyyteen, mikä lisää uskoakseni luonnoksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Esittelen näiden kirjoituksessani laskuesimerkin siitä, miten pääoman voittomarginaali voi kasvaa samalla, kun sen voittoaste (tai suhdeluku) supistuu. Uskoakseni tämä auttaa ymmärtämään, miten marginaalin ja asteen välinen ero voi hämätä näkemään pääoman tuoton ja sitä kautta yritysten kunnon tai ”terveyden” melko erilaisena.

Niin kuin olen aiemmin kuluvana vuonna todennut, en ikävä kyllä enää pysty käyttämään samoin kuin ennen aikaani yksittäisten, toisistaan suhteellisten erillisten asioiden käsittelyyn. Tämänkuinen blogini onkin pikemminkin aiemman täydennystä kuin uusi aluevaltaus. Toivon kuitenkin, että se on sellaisenaankin lukemisen arvoinen ja tarjoaa kiinnostavaa tietoa Suomen talous- ja yhteiskuntahistoriaan.

Kirjoitus on ladattavissa tämän linkin takaa.

Kaikenlaiset huomiot, kiitokset ja arvostelut ovat tervetulleita!
Creative Commons -lisenssi
Lisää pääomatuotosta jonka tekijä on Saska Heino on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton lisenssillä.
Teos on muunnelma teoksesta taloussaippuakupla.wordpress.com.

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , | Kommentoi