-
Viimeisimmät artikkelit
Arkistot
- heinäkuu 2021
- elokuu 2020
- helmikuu 2020
- marraskuu 2019
- syyskuu 2019
- kesäkuu 2019
- maaliskuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- syyskuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- huhtikuu 2018
- helmikuu 2018
- joulukuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- helmikuu 2017
- joulukuu 2016
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- elokuu 2016
- heinäkuu 2016
- kesäkuu 2016
- huhtikuu 2016
- maaliskuu 2016
- helmikuu 2016
- tammikuu 2016
- joulukuu 2015
- marraskuu 2015
- lokakuu 2015
- syyskuu 2015
- elokuu 2015
- heinäkuu 2015
- kesäkuu 2015
- huhtikuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- heinäkuu 2014
- kesäkuu 2014
- toukokuu 2014
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- lokakuu 2011
Kategoriat
Meta
Aihearkisto: Teoria
Inhimillisen pääoman teorian arvostelua
Kuten viimeaikaisesta julkaisutahdistani on voinut päätellä, en kuluneena syksynä enkä nyt alkaneena vuonna ole ehtinyt paneutua blogini kirjoitukseen kuten aiemmin. Pyrin kuitenkin tänäkin vuonna julkaisemaan täällä tekstejäni. Aiemmasta poiketen en kuitenkaan tulle julkaisemaan ”väliraportteja” väitökseni edistymisestä, vaan keskityn ennemmin väitöksestä … Lue loppuun
Kategoria(t): Teoria
Avainsanat: Becker, inhimillinen pääoma, Pääoma, Schultz, taloustiede, työvoima
Kommentoi
Base and superstructure: the role of profit rates and welfare states in the shaping of income distribution. The Finnish case, 1960-2000
Katkaisen jonkin aikaa tässä blogissa jatkuneen hiljaiselon tarjoamalla luettavaksi konferenssipaperin, jonka esitin marraskuun alussa Lontoossa, Historical Materialism 2019 -konferenssissa. Paperi tiivistää useita väitökseni keskeisiä ajatuksia liittyen mm. verotuksen ja tulonjakopolitiikan, yhtiöiden kannattavuuden ja pääomatulojen suhteeseen Suomessa 1960-luvulta aina vuosituhannen taitteeseen … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: economic history, Finland, income distribution, profit rates, welfare states
Kommentoi
Pääoman kasautumisen ja voittojen vuosisata: muutokset vuosina 1900–2000
Katkaisen hieman kolmatta kuukautta jatkuneen julkaisutaukoni blogilla, jossa on varmasti monia lukijoita kiinnostavaa uutta aikasarja-aineistoa ja analyysia sinänsä vanhasta tutusta aiheesta, voiton suhdeluvusta eli pääoman keskimääräisestä tuotosta. Olen laatinut arvion niin pääoman elimellisestä kokoonpanosta kuin lisäarvon ja voiton suhdeluvuista vuosille … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: Pääoma, pääomakanta, poliittinen talous, Suomen taloushistoria, voiton suhdeluku, voiton suhdeluvun laskutendenssi
Kommentoi
Kapitalistisen tuotannon tehokkuus Suomessa
Olen pisin elo- ja syyskuuta työstänyt nyt julkaistavaa käsikirjoitusta siitä, kuinka tehokasta suomalainen kapitalistinen tuotanto on ollut maan lähimenneisyydessä verrattuna niinkin erikoiseen pariin kuin vuoden 1086 maataloustuotantoon Englannissa. Sysäyksen tälle käsikirjoitukselle on antanut John McDonaldin (1997) ensimmäiseen Englannin maakirjaan perustuva … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: DEA, Domesday Book, kannattavuus, panos-tuotosanalyysi, Suomi, taloushistoria, tehokkuus
Kommentoi
Voitot ja tulonjako 1960–2000. Paperin jatkotyöstöä ja uusia tuloksia
Heinäkuun blogini jatkaa kesäkuussa julkaisemani paperin työstöä niin pääomatulolajien ja voittojen keskinäissuhteen tutkimuksen kuin kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimen muutoksen selittämisen osalta. Kuten on jo aiemmin nähty pseudo-Gini-kerrointen sekä Anthony B. Atkinsonin (2009) tuottaman variaatiokertoimen neliön hajotelman perusteella, on pääomatulojen … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: Gini-kerroin, Pääoma, pääomatulot, pseudo-Gini-kerroin, Suomi, taloushistoria, tuloerot, Tulonjako, voiton suhdeluku, voitot
Kommentoi
Voiton suhdeluku Suomessa 1949–2016: trendejä ja katkoksia
Syyskuun blogini pohjustaa paitsi väitöstäni myös tekeillä olevaa artikkeliani voiton suhdeluvusta Suomessa. Aihe on sellaisenaan vanha tuttu. Tarkoitukseni on kuitenkin soveltaa jatkossa aiempaa täsmällisempiä aikasarjamenetelmiä suhdeluvun kulun analysoimiseksi. Suhdeluvun silmämääräinen arvointi ei riitä; ei riitä myöskään, että malleihin sovitetaan yksinkertaisia … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: aikasarja-analyysi, marxilainen taloustiede, Suomi, taloushistoria, voiton suhdeluku
Kommentoi
Kuvailusta selittämiseen. Voitot, palkat ja tulonjako Suomessa 1960–2000
Elokuun blogitekstini jatkaa pitkälti siitä, mihin jäin heinäkuussa, vaikka itse teksti onkin eri. Olen tähänastisessa tutkimuksessani havainnut, ettei pääoman tuoton—voiton suhdeluvun—ja tuotannontekijätulonjaon (pääoma- ja ansiotulojen osamäärän) välillä ole selvästikään ollut kovin suoraa selityssuhdetta; voittojen suhde pääomakantaan, varastoihin ja työvoimakustannuksiin ei … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: korkotulot, palkat, pääomatulot, Suomi, taloushistoria, velkaantuneisuus, voitot
Kommentoi
Pääoman tuotto, tuotannontekijätulot ja tuloerot tutkimusperinteessä
Huhtikuun blogini luotaa väitökseeni liittyvää aiempaa tutkimusta. Vaikka juuri otsikossa näkyvien kolmen tekijän välisen suhteen tutkiminen onkin ollut varsin harvinaista—johtuen oletettavasti ainakin osittain suhteen välillisyydestä—on tuotannontekijätulojen jakauman ja tuloerojen välistä suhdetta sen sijaan tutkittu varsin paljon. Blogini on viime- ja tämänvuotiseen … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: Marx, pääoman tuotto, taloushistoria, tuloerot, tuotannontekijätulot, voiton suhdeluku
Kommentoi
Palkat, voitot ja tuloerot
Tämänkertaisessa kirjoituksessani käsittelen otsikon mukaisesti palkkojen, voittojen ja tuloerojen välistä suhdetta. Vaikka niin usein esitetäänkin, ei ole selviö, että voittojen kasvu suhteessa ansiotuloihin kasvattaisi tuloeroja. Tarvitaankin tietoa siitä, miten tasaisesti ansio- ja pääomatulot jakautuvat, miten suuri osa voitoista jaetaan omistajille … Lue loppuun
Kategoria(t): Käytäntö, Teoria
Avainsanat: ansiotulot, funktionaalinen tulonjako, Marx, Suomi, taloushistoria, taloustiede, tuloerot, tulonjako. voitot
Yksi kommentti
Laadun ja määrän vastakkainasettelun keinotekoisuudesta
Marraskuun kirjoituksessa ruoditaan laadun ja määrän välistä vastakkainasettelua yhteiskuntatieteissä. Kuten vaikkapa sosiologiaa tai valtio-oppia lukeneet tietävät, vallitsee niissä varsin pitkälle mennyt koulukuntajako laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien välillä. Kirjoituksessa esitän, että tämä jaottelu kumpuaa tieteellisestä työnjaosta ja tieteenperinteiden taipumuksesta tuottaa hyvin … Lue loppuun
Kategoria(t): Teoria
Avainsanat: laadulliset menetelmät, määrälliset menetelmät, tieteenhistoria, Tieteenteoria, yhteiskuntatieteet
Kommentoi