Aihearkisto: Teoria

Voiton suhdeluku Suomessa 1949–2016: trendejä ja katkoksia

Syyskuun blogini pohjustaa paitsi väitöstäni myös tekeillä olevaa artikkeliani voiton suhdeluvusta Suomessa. Aihe on sellaisenaan vanha tuttu. Tarkoitukseni on kuitenkin soveltaa jatkossa aiempaa täsmällisempiä aikasarjamenetelmiä suhdeluvun kulun analysoimiseksi. Suhdeluvun silmämääräinen arvointi ei riitä; ei riitä myöskään, että malleihin sovitetaan yksinkertaisia … Lue loppuun

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Kuvailusta selittämiseen. Voitot, palkat ja tulonjako Suomessa 1960–2000

Elokuun blogitekstini jatkaa pitkälti siitä, mihin jäin heinäkuussa, vaikka itse teksti onkin eri. Olen tähänastisessa tutkimuksessani havainnut, ettei pääoman tuoton—voiton suhdeluvun—ja tuotannontekijätulonjaon (pääoma- ja ansiotulojen osamäärän) välillä ole selvästikään ollut kovin suoraa selityssuhdetta; voittojen suhde pääomakantaan, varastoihin ja työvoimakustannuksiin ei … Lue loppuun

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Pääoman tuotto, tuotannontekijätulot ja tuloerot tutkimusperinteessä

Huhtikuun blogini luotaa väitökseeni liittyvää aiempaa tutkimusta. Vaikka juuri otsikossa näkyvien kolmen tekijän välisen suhteen tutkiminen onkin ollut varsin harvinaista—johtuen oletettavasti ainakin osittain suhteen välillisyydestä—on tuotannontekijätulojen jakauman ja tuloerojen välistä suhdetta sen sijaan tutkittu varsin paljon. Blogini on viime- ja tämänvuotiseen … Lue loppuun

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Palkat, voitot ja tuloerot

Tämänkertaisessa kirjoituksessani käsittelen otsikon mukaisesti palkkojen, voittojen ja tuloerojen välistä suhdetta. Vaikka niin usein esitetäänkin, ei ole selviö, että voittojen kasvu suhteessa ansiotuloihin kasvattaisi tuloeroja. Tarvitaankin tietoa siitä, miten tasaisesti ansio- ja pääomatulot jakautuvat, miten suuri osa voitoista jaetaan omistajille … Lue loppuun

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , , , | Yksi kommentti

Laadun ja määrän vastakkainasettelun keinotekoisuudesta

Marraskuun kirjoituksessa ruoditaan laadun ja määrän välistä vastakkainasettelua yhteiskuntatieteissä. Kuten vaikkapa sosiologiaa tai valtio-oppia lukeneet tietävät, vallitsee niissä varsin pitkälle mennyt koulukuntajako laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien välillä. Kirjoituksessa esitän, että tämä jaottelu kumpuaa tieteellisestä työnjaosta ja tieteenperinteiden taipumuksesta tuottaa hyvin … Lue loppuun

Kategoria(t): Teoria | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Verotus ja pääoman kasvu: palautevaikutuksen jatkotyöstöä

Lokakuun kirjoitukseni täydentää aiemmin elokuussa julkaisemaani tekstiä sen teoriaa täsmentäen, virheitä oikoen sekä tuoden mukanaan hieman lisää empiriaa. Olen syys–lokakuun aikana ollut verraten kiireinen muiden kuin opinto- ja tutkimusasioiden parissa, joten en pystynyt tuottamaan syyskuulle omaa kirjoitustaan saati päivittämään aiempaa, elokuista palautevaikutustekstiäni … Lue loppuun

Kategoria(t): Käytäntö, Teoria | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Veropolitiikka, palautevaikutus ja pääoman tuotto

Keskeneräisen julkaisemisessa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää raakilemaisen ja luonnostelmanomaisen julkaisemisessa on aikarajoista kiinni pitäminen sekä työn säännöllisenä pitäminen. Huonoa taas luonnollisesti se, ettei kaikkea ole millään saatettu siihen kuntoon kuin olisi muutoin voinut, sillä kuuluisalla ”paremmalla ajalla”. Näin … Lue loppuun

Kategoria(t): Teoria | Avainsanat: , , , , | Kommentoi